Laulut ja tarinat -levyn tarinoita kirjoitettaessa jäi huomiotta kuoromme ainoa naisjäsen, nimittäin rekkakuski, roudari, lipunmyyjä, levymyyjä, paitavastaava ja joulumuori, Iiris Ilmonen. Rekkakuskimme Timo Ilmonen on onnekas mies, kun me muut podemme kiertueilla koti-ikävää, kääriytyy Timo hotellihuoneessaan oman kultansa Iiriksen kainaloon.

Me muut saamme sensijaan nauttia Iiriksen käytännönpiloista. Kun Iiris on mukana, ei koskaan voi olla riittävän varovainen. Kaikkea ympärillä tapahtuvaa on syytä epäillä Iiriksen pilaksi. Pilan paljastuttua syyllinenkin kyllä löytyy helposti.

Eräällä reissulla komeat nahkasaappaani hävisivät. Etsin niitä päivä tolkulla bussista ja kamojen seasta kunnes satuin Oulun Foxiassa kävelemään levynmyyntipisteen ohi. Siellähän ne olivat komeat nahkasaappaani kiillotettuina myynnissä. Mielestäni kyllä melko huokeaan hintaan.

Lahden konserttitalossa pistin juuri ennen konserttia puvuntakkia päälleni. Kuinkas ollakaan, "joku" oli vaihtanut takkini napit! Mustat napit oli irrotettu ja tilalle oli ommeltu vaaleanpunaiset nallenapit. Hyvä ompelujälki onneksi paljasti syyllisen.

Kaikkein häikälemättömin pila tapahtui Multialla muutama vuosi sitten. Olimme aamupäivällä keikalla Alajärvellä ja keikan jälkeen ruokailimme paikallisessa pitseriassa. Joimme suuria määriä vettä, koska oli hyvin kuuma päivä. Ruoan jälkeen ajelimme Multialle. Iltapäivällä Iiris oli kuunnellut pakettiautossaan radiosta uutiset, joissa oli kerrottu Alajärven vesijohtovedestä löytyneestä suolistomadosta. Onneksi Iiris oli kuunnellut uutiset tarkasti ja oli soittanut Alajärvelle ja saanut faksilla reseptin suolistomatoepidemiaan. Faksin hän oli vastaanottanut Multian yläasteen opettajanhuoneessa. Seisoimme kalpeana kuuntelemassa Iriksen kertomusta. Samalla hän esitteli faksia jossa oli allekirjoituksia ja leimoja, sekä tarkat ohjeet miten olisi toimittava. Lääke on rokote, joka nautitaan sokerinpalaan imeytettynä vähintään vuorokauden kuluessa tartunnasta. Iiris lähti pakettiautollaan apteekkiin ja me muut jäimme odottelemaan vatsat vääntelehtien Multian yläasteen pihaan. Onneksi Iiris palasi pian lääke ja sokerinpalat mukanaan. Me muodostimme nopeasti jonon Iiriksen eteen. Jonossa jopa etultiin. Outoa, että tuo lääke maistui aivan yskänlääkkeeltä. Eikä ollut edes aprillipäivä.

Kosto elää!

Jussi