Tätä kirjoittaessani huomenna sunnuntaina, on kunnallisvaalit, enkä vielä tiedä, ketä äänestän. Viimeksi muuten äänestin kunnallisvaaleissa tasan 12-vuotta sitten. Ehdokas oli tuolloin helppo valita, äänestin itseäni. Olin tuolloin Suomen nuorin kunnallisvaaliehdokas, juuri 18-vuotta täyttänyt innokas abiturientti, jolla oli valmis vastaus mihin tahansa ongelmaan. No, onneksi läpipääsy jäi tuolloin kiinni 15 äänestä, sillä myöhemmin, muun muassa yliopiston edustajistossa ollessani kyllästyin totaalisesti politiikkaan. Jopa yliopiston edustajistotasolla vaikutti ”lobbaaminen” ja ”hyvä veli”-järjestelmä ja tiukka puoluekuri. Päätökset olivat käytännössä jo tehty kabineteissa pienen piirin kesken, ennenkuin ne tuotiin kokouspöydälle. Tämä sai minut hyvin skeptiseksi ylipäätään poliittiseen päätöksentekoon.

Olen yrittänyt hakea apua muun muassa vaalikoneilta, ilman tulosta. Ongelma on se, että ehdokkaat lupaavat ennen vaaleja rahaa lapsiperheille, koulutukseen, terveydenhoitoon, vanhuksille, uuteen konserttitaloon, uuteen jalkapallostadioniin jne. Fakta kuitenkin on, että nykyään kunnilla ei ole ylimääräisiä rahoja jaettavaksi, päinvastoin leikkaukset esim. sivistystoimessa ovat arkipäivää. Vaalikoneiden pitäisi siis selvemmin testata, mihin ehdokkaat priorisoisivat rahankäytön. Vaikkapa, jos kunnalla olisi 2 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa, mihin se laitettaisiin? Tai mistä ehdokas olisi valmis leikkaamaan ensimmäisenä? Toinen ongelma on, että en tiedä äänestänkö puoluetta vai henkilöä. Faktahan on, että isoissa kunnissa, kuten Jyväskylässä, ehdokkaat joutuvat äänestämään tärkeissä päätöksissä puolueen mukaan, jolloin hyväkin ehdokas saattaa joutua luopumaan omista mielipiteistään. Meillä oli viime viikolla lukion varjovaalit. Vanha tuttu ehdokas Aku Ankka, nro. 313 sai yllättävän vankan kannatuksen. Pitäisikö siis minunkin äänestää kannanottona Akua vai Kekkosta vai...no, ehkä kuitenkin etsin tänään oikean ehdokkaan.

Meillä Semmareillakin on vuosittain vaalit. Nimittäin valitsemme vuosittain uuden hallituksen ja kuoron uuden puheenjohtajan. Voisi kuvitella, että puheenjohtajaehdokkaiden kampanjat alkaisivat jo hyvissäajoin ennen vaaleja pullakahvi-tarjoiluiden ja ilmaisten ilmapallojen merkeissä, mutta tilanne on ollut viime vuosina hyvinkin toisenlainen. Minut valittiin puheenjohtajaksi vuonna 2006 kokouksessa, jossa en ollut itse läsnä. Ilmeisesti ketään muuta vapaaehtoista ei löytynyt tuolloin. Paatu valittiin keväällä uudeksi puheenjohtajaksi pitkän suostuttelun tuloksena. Tämä kannatti, sillä Paatu on ohjannut laivaamme hienosti eteenpäin. Mielenkiintoista nähdä, milloin joku Semmareista lähtee kunnallisvaaliehdokkaaksi tai jopa eduskuntavaaliehdokkaaksi. Vaikka kyselyjä on varmasti tullutkin, uskoisin tämän olevan vielä suhteellisen epätodennäköistä moneen vuoteen. Toisaalta, jos joku semmari-veljistä lähtisi ehdokkaaksi, olisi ainakin helppo valita, ketä äänestää.

Tällaisia aatoksia vaaliaattona,

Hannu from yks bee, jee jee!