Siihen aikaan kun kuorossa kakkosbassoa haettiin, ei onnekseni ollut kilpailijoita ja ns. koelaulusta huolimatta pääsin mukaan. Kiitosta vaan vielä Niemistön Antille, että jaksoi houkutella laulamaan ja Reimalle että otti mukaan. Usein on ollut etuoikeutettu olo. Alla pari otetta mukavista hetkistä.

Urheilu on kuulunut tärkeänä osana elämään ja mm. erilaisia pallopelejä on tullut pelattua. Mutta vasta kuoroharrastuksen myötä ja varsinaiset lajiharjoittelut lopetettuani olen päässyt oikeasti huipulle. Tässäpä esimerkkeinä muutama Semmareiden ansiosta saavutettu tulos: jalkapallon 1.divisioonan kaksinkertainen mestaruus (Rock-futiksessa tosin), lentopallon Suomi-Cupin finaalit (väliajalla hupiottelussa tosin), sulkapallon SM-kultaa (opettajien kisat, aloittelijoiden sarjassa tosin), Jukolan viestissä menestyminen (jostain syystä meitä ei hylätty, vaikka en löytänyt kuin 4 rastia seitsemästä), Maraton-mitali Tukholmasta (sijoituksesta kiinnostuneille kerrottakoon, että vuosi oli 2001 ja painovirhepaholaisen takia nimeä ei löydy tulosluettelosta, eräs Virhiälä kylläkin…). Samaisessa juoksussa eräs kakkostenorin edustaja, Janne Kettunen, loisti kansainvälisessä tv-kuvassa kun juoksi johtajan rinnalla palan matkaa. Voittaja oli tosin juossut urhean sankarimme kierroksella kiinni ja oli tulossa maaliin, kun Jannella oli vielä yksi kierros (rapiat 21km) kipitettävänä ennen kuin pääsisi tuulettelemaan. Kuulemma olisi loppumatkaa ajatellen voinut jättää spurtin ottamattakin, mutta toisaalta pääsipä semmaripaita taas televisioon.

Kitaraakin soittelin bändiviritysten lisäksi musiikkiopistossa mutta lopetin kuitenkin soittohommat lukioaikoina enkä kitaraan sen koommin juuri koskenut. Semmareissa pääsin kuitenkin heti esittämään soolona klassisen musiikin helmiä (eli musiikkikoulun ensimmäisen vuoden perusteosta) tuhatpäisille yleisöille, huipennuksena Venla-gaalan esitys, jossa ihan juontaja ilmoitti että: ”Seuraavaksi esiintyy kitarataiteilija Jyrki Vihriälä”. Veikkaan, että vielä muutaman tunnin olisi herra kitarataiteilija joutunut harjoittelemaan, että ilman kuoron tukea olisi päässyt opiskelijaboksiaan pidemmälle rämpyttelemään.

Liike-elämän konsultit hokevat monesti että 1+1=3. Sitä ei ihan aina ymmärrä, mutta sen on huomannut, että parikymmentä ukkoa ympärillä on hieno asia ja monesti sitä saa ansiottakin kokea mahtavia juttuja.

Jyrki, double-trouble-bass